Kun joulukuusi kaatui

Viime vuonna se tapahtui, meidän joulukuusi kaatui. Olemme pikkulapsiperhe ja onneksi olin valinnut kestävät koristeet, puisia ja muovisia materiaaleja, jotka ei pikkukolhuja säikähdä. Lapsiturvalliset valinnat, ihan vaan jos kuusi kaatuu, vitsailtiin.

Filigraanitähden sakara meni poikki ja keskustan koriste irtosi. Harmillista, mutta ei kovin vakavaa.

Kuusi oli koristeltu puisilla pikkukoristeilla ja sekalaisella valikoimalla palloja, ihan mitä värejä isompi lapsi halusi laittaa. Punoksena oli ohutta hopeanauhaa. Kuvassa myös viime vuotiset joulukuusen asukastontut.

Tästä lähdettiin, vuoden 2020 joulukuusi tonttupukki vierellään. Puiset pikkukoristeet ja kimalteiset pallot ylempänä, ja alempana, yksivuotiaan korkeudella, sileitä palloja joita saa koskettaa.

Ensin kuusi ei kiinnostanut, mutta sitten työntökärry alkoi kummasti ohjautumaan aina kuusta päin. Palloja alkoi irtoilemaan ja kuusen oksille ilmaantui uusia koristeita, kuten tuo rapu. Pukki sai kyytiä, punosta vedettiin ja valolankaa syötiin.

Pian pukki piti nostaa turvaan, valolanka siirtää pois alaoksilta ja punoksesta luovuttiin ihan suosiolla. Ihan hyvä kuusi näinkin. Kunnes eräänä päivänä, kaiken arkihässäkän keskellä se sitten tapahtui – kuusi kaatui…

Ja siinä lepää. Kukaan puhuva ei tiedä mitä tarkalleen ottaen tapahtui, mutta syyllinen ja menopelinsä työntökärry löytyivät kuusen alta. Hän sanoi vaan ohhoh, kun hänet pelastettiin. Koristeet lensivät, mutta ainoa mikä hajosi, oli latvatähti, joka sekin on vielä ihan käyttökelpoinen ja kuusessa tänäkin vuonna.

Kuten viimeksi kirjoitin (Joulukuusen koristelu), suosin joulukuusessa muita kuin lasisia koristeita, ihan turvallisuussyistäkin, nimimerkillä kokemusta on.. Sen sijaan oksamaljoissa, tarjottimilla ja muissa vakaammissa paikoissa lasikoristeet ovat aivan ihania. Miksei kuusessakin, sitten kun talonväen käytös on hillitympää.